Könnin sukusivut lyhyesti



Könnin suku



Könnin kellot



Ensimmäisten Könnien sukutaulut



Sukutuotteet



Sukukokoukset



Oltermannit



Sukukirja



Muistelmia



Tarinoita Könneistä



Könniläistä lukemistoa



Könnin sukuseura ry.



Käden taidot



Könniläiset yritykset



Palaute



Kuvagalleria



Sivukartta



Ajankohtaista



Linkit



Könnin musiikki


Könniläinen kirkkokonsertti 2015


Polska No.66


Polska No.58


Polska No.16


Polska No.44


Musikantteja

 

 

 

 

Könniläisiä musikantteja, Niilo Heikkilä ja Otto Könni

Veturinkuljettaja Niilo Heikkilä (1885-1956), joka valittiin Könninsuvun ensimmäisessä sukukokouksessa vuonna 1947 suvun varaoltermanniksi, toimi Seinäjoen musiikkielämän yhtenä keskeisimpänä nimenä aikanaan yli kolmenkymmenen vuoden ajan.

Heikkilä osallistui paikallisen musiikkiharrastuksen edistämiseen mm. toimimalla Seinäjoen Rautatieläisten soittokunnassa hyvin aktiivisesti.
Heikkilän saatua vuonna 1920 nimityksen veturinkuljettajaksi Seinäjoelle alkoi Rautatieläisten soittokunnassa uusi vaihe. Toiminta oli tuossa vaiheessa hiipunut varsin vähäiseksi, mutta Heikkilän ryhdyttyä uudeksi johtajaksi soittotoiminta sai uuden raikkaan vaihteen päälle. Jo parin vuoden kuluttua soittokunta saavutti Ilmajoen musiikkijuhlilla voiton sarjassaan.

Heikkilä oli Seinäjoelle 1920 tullessaan jo varsin kokenut musiikkimies. Hän oli johtanut Pietarsaaressa torvisoittokuntaa sekä Norjassa ollessaan raittiusjärjestö Good Templarien soittokuntaa ja kuoroa. Heikkilän musiikilliset avut eivät suinkaan jääneet pelkästään orkesterinjohtajan ja kapellimestarin taitoihin, vaan Niilo Heikkilä soitti useampaa instrumenttia mm. pasuunaa orkesterien jäsenenä. Hän kuului myös Seinäjoen orkesterin alkuvuosien kokoonpanoon.

Niilo Heikkilän äidin Liisi Juhontytär Heikkilän (1863-1937) isä Juho Esanpoika (1839-1889) oli taitavan kellomestarin Esa Könni-Heikkilän (1795-1851) eli "Mestari-Heikkilän" poika.

Juho Esanpojan kuoltua vuonna 1889 tuli Mestari-Heikkilän vuonna 1830 Seinäjoen Niemistökylästä ostamaan Heikkilän taloon isännäksi Otto Könni (1858-1931), maanviljelijä, sanomalehtimies ja valtiopäivämies. Otto Könni osallistui nuoruusvuosinaan Ilmajoella paikkakunnan kulttuuri- ja valistustoimintaan toimien mm. musiikkitoiminnan keskeisenä vaikuttajana. Hän oli perustamassa vuonna 1883 Ilmajoen soittokuntaa, joka on Etelä-Pohjanmaan vanhimpia soittokuntia toimien sen ensimmäisenä johtajana kymmenisen vuotta. Otto Könni oli mukana kuorotoiminnassa myös Seinäjoella ja Vaasassa Toivo Kuulan jousiyhtyeessä. Myös kansanmusiikki oli lähellä Otto Könnin sydäntä.

Otto Könnin isä oli Juho Juhonpoika Könni (1814-1861) ja äiti Susanna Jaakontytär Yli-Soini (1823-1861). Juho Juhonpoika oli Yli-Könnin viimeinen kellomestari, joka valmisti kelloja neljännessä sukupolvessa. Otto Könni oli vanhempiensa kuollessa vain 3-vuotias perheen vanhimman sisaruksen ollessa 12-vuotias. Sepäntaidot eivät näin ehtineet siirtyä sukupolvelta toiselle.

Kelloja Yli-Könnillä tehtiin kuitenkin vielä jonkin aikaa vuoden 1861 jälkeenkin. Tekijöinä toimivat Könnin oppilaat, joista etevimpänä usein mainitaan Mustasaaresta syntyisin ollut Carl Oskar Glasberg (1821-1891). Glasberg avioitui myöhemmin Kustaa Samelinpoika Könni-Ujasen (1797-1849) tyttären Annan (1824-1887) kanssa.