Könnin sukusivut lyhyesti



Könnin suku



Könnin kellot



Ensimmäisten Könnien sukutaulut



Sukutuotteet



Sukukokoukset


XVI 5.9.2015 Ilmajoki


XV 1.9.2012 Helsinki



Oltermannit



Sukukirja



Muistelmia



Tarinoita Könneistä



Könniläistä lukemistoa



Könnin sukuseura ry.



Käden taidot



Könniläiset yritykset



Palaute



Kuvagalleria



Sivukartta



Ajankohtaista



Linkit



Könnin musiikki

 

 

 

 

Könnin suvun sukukokoukset

I 15.11.1947 Helsinki
II 8.-9.7.1950 Ilmajoki, Kunnallistalo
III 20.-21.8.1960 Seinäjoki, Maakuntatalo
IV 13.8.1967 Vaasa
V 1.8.1971 Kauhajoki, Seurakuntakeskus
VI 28.-29.7.1979 Seinäjoki, Hotelli Sorsanpesä
VII 30.-31.7.1983 Jalasjärvi, Jalasjärven yläaste
VIII 16.-17.7.1988 Ilmajoki, Kunnantalo
IX 10.8.1991 Vaasa, Kaupungintalo
X 19.-20.7.1997 Ilmajoki, Kunnallistalo
XI 15.-16.7.2000 Seinäjoki, Törnäväsali
XII 9.8.2003 Kuortane, Kuortaneen Urheiluopisto
Lehtikirjoituksia sukukokouksesta v. 2003 Kuortaneella
XIII 9.9.2006 Espoo, WeeGee-talo
XIV 12.9.2009 Seinäjoki, Kampustalo

I 15.11.1947 Helsinki

  • Könnin suvun yhteistoiminnan perussääntö
  • Ensimmäinen oltermannikunta valittiin
  • Oltermannikunnalle tehtävä ryhtyä toimenpiteisiin suvun sukukirjan julkaisemiseksi
  • Puumerkki (kaksi toisiaan leikkaavaa kaarta) omaksuttiin suvun yhteiseksi sukumerkiksi
  • Sukuun kuuluminen määriteltiin: "Ilmajoen Könneistä joko poikien tai tyttärien kautta polveutuvat sekä näiden puolisot ja lapset muodostavat Könnin suvun".
  • Lehtiartikkelit
Vaasa-lehti tod.näk. 17.11.1947
Könnin suvun sukukokous pidettiin lauantaina Helsingissä
Avaa artikkeli kuvana tästä (JPG 530 kb)

Sanomalehti Uusi Suomi 18.11.1947
Helsingin sukukokous (suvun ensimmäinen sukukokous)

Könnin suvun sukukokous

Könnin suvun sukukokous pidettiin Klaus Kurjessa tk. 15. pnä. Sukua, joka polveutuu v. 1721 syntyneestä ensimmäisestä Ilmajoen Könnin mestarista Jaakko Jaakonpojasta, kokoontui tähän ensimmäiseen sukukokoukseensa Pohjanmaalta, Helsingistä ja muualta maasta n. 180 henkeä. Sukukokouksen avasi prokuristi Salomo Pohto, minkä jälkeen suoritettiin läsnä olevien esittely kunkin edustama sukuhaara mainiten. Könnien laajan sukututkimuksen 1400-luvulle saakka suorittanut maisteri Jaakko Laurila selosti sitten sukua kertoen Könnien esivanhempien ja kuulujen kellomestarien elämästä ja töistä. Suvun vainajien muistolle omistettiin hetki, jolloin kirkkoherra Hannes Kauppinen puhui.
Kahvitauon jälkeen pidetyssä varsinaisessa sukukokouksessa toimi puheenjohtajana professori Toivo Haapanen ja pöytäkirjaa piti sosiaalipäällikkö Ukko Könni. Suvun jatkuvaa yhteyttä ylläpitämään ja yhteisiä asioita hoitamaan päätettiin asettaa suvun "oltermannikunta", johon tuli puheenjohtajaksi eli "Mestari-Könniksi" toimituspäällikkö Kosti Könni Vaasasta. Tämän varamieheksi eli "Ensimmäiseksi oltermanniksi" everstiluutnantti Yrjö Könni Helsingistä ja muiksi oltermanneiksi konsuli Ilmari Pohto (varainhoitaja), everstiluutnantti Mikko Hannuksela (sihteeri), molemmat Helsingistä, apteekkari Hanna Könni Kurikasta ja maanviljelijä Mauno Koskenkorva Ilmajoelta sekä varaoltermanneiksi veturinkuljettaja Niilo Heikkilä ja herastuomari Niilo Nikkola Seinäjoelta ja maisteri Lauri Lehto Helsingistä. Tilintarkastajiksi valittiin maanviljelijä Paavo Latva-Kokko Ilmajoelta ja johtaja Niilo Antila Helsingistä, varamiehiksi johtaja Eliel Torkko Seinäjoelta ja maisteri Veikko Loppi Helsingistä. Kokous päätti julkaista Könnien sukuselvityksen kaikkine sukuhaarautumineen ja Könnin mestarien elämänkertoineen. Vanha Könnin "puumerkki" päätettiin ottaa yhteiseksi merkiksi ja seuraavaa sukukokousta suunniteltiin Ilmajoelle kolmen vuoden kuluttua. Mielenkiintoisen ja lämmittävässä sukuhengessä pidetyn kokouksen lopettajaispuheen piti "oltermanni" Mikko Hannuksela ja päätteeksi laulettiin suvun jäsenen, tirehtööri Juho Rannan säveltämä Eteläpohjalaisten laulu.

Katso myös Matti Yli-Rahnaston sukukokousmuistoja

II 8.-9.7.1950 Ilmajoki, Kunnallistalo

  • Mestari-Könni Kosti sepitti ja nuotille pani Könniläisten sukuvärssyn, jota laulettiin kokouksessa ensimmäisen kerran
  • Ohjelma
Lauantaina heinäkuun 8 päivänä:
Klo 8.30 aloittaa toimintansa sukujuhlien kanslia Kunnallistalossa, jossa suoritetaan ilmoittautuminen (nimet ja osoitteet annettava) ja majoitusjärjestelyt sekä suoritetaan osanottomaksut, saadaan osanottomerkit, ohjelmat ja Könnin Kestien päivälliskortit. Tarjoilua Kunnallistalon ravintolassa.

Klo 11 Ilmajoen kirkossa. Kirkon ja sen könniläismuistojen esittelyä, minkä jälkeen asetutaan penkkeihin.
Virsi 589
Muistosanat suvun vainajille, rovasti Armas Antila
Virsi 527: 7-8
Muistohetken päätyttyä siirrytään kirkkomaalle, missä esitellään Könnien haudat.
Seppelten lasku sankarihaudoille. Virsi 462.

Klo 13 Sukukokous Kunnallistalon juhlakentällä
Yhteislaulua. Juho Ranta: Eteläpohjalaisten laulu.
Sukukokouksen avaus. Mestari-Könni.
Kokousjärjestyksen hyväksyminen, kokouksen puheenjohtajan, pöytäkirjanpitäjän ja pöytäkirjantarkastajien valinta.
Oltermannikunnan kertomus toiminnastaan ja rahavarojen käytöstä, minkä perusteella päätetään Oltermannikunnan toiminnan hyväksymisestä. Kertomuksen esittää sihteeri-oltermanni Mikko Hannuksela.
Läsnä olevien yleisesittely.
Kahvitauko.
Luottamushenkilöiden vaalit seuraavaan sukukokoukseen asti:
1) Mestari-Könnin valinta.
2) Viiden oltermannin ja kolmen varaoltermannin valinta.
3) Tilintarkastajien valinta.
Pakinaa Könnin mestareita koskevista kaskuista.
Maanviljelijä Emil Malander.
Keskustelua suvun jatkuvaan yhteistoimintaan liittyvistä asioista.
Päättäjäissanat. Kokouksen puheenjohtaja.
Yhteislaulua: Collan: Vaasan marssi.

Kokouksen jälkeen tutustuminen Ilmajoen Museoon könniläisnähtävyyksineen sopivalla tavalla järjestetyissä ryhmissä.

Klo 19 Könnin Kestit Kunnallistalon juhlasalissa

Yhteinen ateria. Tervehdyssanat lausuu oltermanni Mauno Koskenkorva. Vapaata ohjelmaa, esiintymisistä pyydetään tiedottamaan Mestari-Könnille.

Sunnuntaina heinäkuun 9 päivänä
Klo 10 Osallistutaan seurakunnan yhteiseen jumalanpalvelukseen Ilmajoen kirkossa. Saarnaa suvun jäsen, rovasti Hannes Kauppinen, liturgeina suvun pappisjäsenet.

Klo 13 Retki Könnille. Lähtö Kunnallistalolta, jossa järjestetään yhteiset autokyydit.

Könnillä suvun mestarien kotipaikkojen esittelyä, vapaata yhdessäoloa, kahvitarjoilu. Sukukokouksen päättäjäiset.

Könniltä palatessa tutustutaan Ilmajoen Alajokilakeuteen käymällä Ilmajoki-Seuran äsken rakennuttamalla jokisaunalla Kyrönjoen varressa Laivanpään "mukassa", jonne tarina kertoo Könnin kuokkamiehen uponneen.

  • Lehtiartikkeli
Sanomalehti Ilkka 9.7.1950

300-henkinen Könnien sukukokous Ilmajoella

Eilen eli Ilmajoki tavallistakin suuremmassa määrin könniläisyyden merkeissä. Alkoihan pitäjässä laajan ja tunnetun Könnin suvun sukukokous, johon oli saapunut osanottajia jo eilen n. 300 henkeä maan eri puolilta.
Klo 11 kokoonnuttiin Ilmajoen kirkkoon seuraamaan kirkon ja sen könniläismuistojen esittelyä. Suvun vainajille esitti lämpimät muistosanat rovasti Armas Antila. Siirryttiin hautausmaalle, missä laskettiin suvun puolesta seppele molemmille sankarihaudoille ja esiteltiin hautausmaalla olevat Könnin mestareitten hautapatsaat muistokirjoituksineen.

Kunnallistalossa alkoi klo 13 sukukokous, joka aloitettiin laulamalla yhteisesti Eteläpohjalaisten laulu. Sukukokouksen avauksen suoritti edellisessä kokouksessa suvun päämieheksi ja Mestari-Könniksi valittu toimituspäällikkö Kosti Könni. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Kalervo Nikkola Ilmajoelta ja pöytäkirjanpitäjäksi maisteri Veikko Loppi Helsingistä. Suvun sihteeri-oltermanni everstiluutnantti Mikko Hannuksela esitti oltermannikunnan toimintakertomuksen. Läsnä olevan 300-päisen suvun jäsenten henkilökohtaisen esittelyn suoritti toimituspäällikkö Kosti Könni. Suvun Mestari-Könniksi valittiin edelleen yksimielisesti toimituspäällikkö Kosti Könni ja oltermannikuntaan seuraavat: apteekkari Hanna Könni, everstiluutnantti Yrjö Könni, everstiluutnantti Mikko Hannuksela, maanviljelijä M. Koskenkorva ja diplomi-insinööri Yngve von Schantz, varaoltermanneiksi veturinkuljettaja Niilo Heikkilä, herastuomari N. Nikkola ja maisteri Lauri Lehto.
Könnin mestareita koskevia kaskuja kertoili maanviljelijä Emil Malander luonnehtien samalla muutenkin Könnin mestarien olemusta. Mestari-Könnin ehdotuksesta päätettiin sukukokouksia pitää joka viiden vuosi. Rikassisältöinen ja todella voimakkaasti könniläishenkinen sukukokous päätettiin yhteisesti lauletulla Vaasan marssilla.

Kokouksen jälkeen tutustuttiin Ilmajoen museon moninaisiin könniläisnähtävyyksiin. Klo 19 alkoivat Kunnallistalossa Könnin Kestit. Ruokavieraita oli kaikkiaan n. 250 henkeä. Iltaa vietettiin monipuolisen ja miellyttävän ohjelman, lähinnä musiikkiohjelman merkeissä.
Sukukokous jatkuu tänään sunnuntaina. Osallistutaan jumalanpalvelukseen Ilmajoen kirkossa, missä saarnaa suvun jäsen rovasti Hannes Kauppinen, liturgina toimii myös suvun pappisjäseniä. Päivän muussa ohjelmassa on mm. retki Könnin suvun nimikuulujen mestareitten kotipaikoille.

Katso myös Matti Yli-Rahnaston sukukokousmuistoja

III 20.-21.8.1960 Seinäjoki, Maakuntatalo

  • Ohjelma
Lauantaina elokuun 20 päivänä
Klo 9-11 Osanottajien ilmoittautuminen Maakuntatalossa. Osanotto- y.m. maksujen suorittaminen.

Klo 12.00 Kokoonnutaan Lakeuden Ristiin.
Hartaushetki ja kirkon esittely, puhuu kirkkoherra Lauri Knuutila.

Klo 13.30 Sukukokous Maakuntatalon juhlasalissa
Könniläisten sukuvärssy
Seinäjoen könniläisten tervehdys, varatuomari Jussi Jouppi
Kokouksen avaus ja järjestäytyminen, Mestari-Könni
Mestarin alkusanat
Oltermannin kertomus
Selostukset Oltermannikunnan käyttövaroista
Mestari-Könnin sekä viiden oltermannin ja kolmen varaoltermannin vaali

Kahvitauko

"Könnin kellojen ominaisuudet ja erikoispiirteet", ensimmäinen oltermanni, ev.luutn. evp. Yrjö Könni
Selostus sukuluettelon täydentämisestä.
Seuraava sukukokous ja muut mahdolliset asiat.
Kokouksen päätös.

Klo 19.30 Könnin Kestit Ravintola EPO:ssa. Osanottokortit lunastettava ennakolta.

Sunnuntai elokuun 21 päivänä
Retkeily Ilmajoen kirkolle ja Könnille

Klo 10.00 Osallistuminen jumalanpalvelukseen Ilmajoen kirkossa.

Klo 11.30 Tutustuminen Ilmajoen kirkkoon sukumuistoineen sekä seppelten lasku Könnin mestarien haudoille ja sankarihaudoille
Kirkolta siirrytään Könnille, jossa tutustutaan suvun syntymäsijoihin ja muistoihin vapaan yhdessäolon merkeissä.

  • Lehtiartikkeli
Sanomalehti Ilkka 21.8.1960

(kuva kokousyleisöstä, allaoleva kuvatekstinä)

Könnin suvun sukukokous alkoi eilen Seinäjoella. Sateisesta säästä huolimatta oli saapunut yllättävän runsaasti osanottajia, sillä kolmattasataa henkilöä oli paikalla klo 13.30 sukukokouksen alkaessa Maakuntatalossa. Kuvassamme osanottajat laulavat suvulle omistettua laulua mestari Kosti Könnin johdattamana. Mainittakoon, että kokoontuminen tapahtui jo klo 12 Lakeuden Ristissä, jossa lyhyen hartaushetken piti kirkkoherra Lauri Knuutila ja tutustuttiin uuteen temppeliin. Sukukokouksen jälkeen oli yhteinen päivällinen ja sukujuhlat jatkuvat tänään, jolloin retkeillään Ilmajoen kirkolle ja Könnille.

Katso myös Seinäjoen könniläisten tervehdys sukukokouksessa v. 1960

IV 13.8.1967 Vaasa

  • Lehtiartikkeli
Sanomalehti Ilkka 15.8.1967, artikkeli (poimittu 15.8.2007 Ilkasta "Ilkkoja selaa Jussi Harja", LJ)

Könnin kellomestarin jälkeläiset sukukokouksessa

Könnin suvun sukukokous pidettiin viime sunnuntaina Vaasassa. Koolla oli 150 Könnin kellomestarien jälkeläistä maakunnasta ja eri puolilta maata.

Ennen varsinaista yhdessäoloa käytiin Pohjanmaan museossa, jossa tutustuttiin museon kokoelmiin ja erikoisesti könniläismuistoihin, joista etenkin mestarien harvinaiset taskukellot ja pöytäkellot saivat kiinnostusta osakseen.

Ennen puoltapäivää kokoonnuttiin ravintola Centralin sukukokoukseen ja yhteiselle aterialle. Mestari-Könni Kosti Könni avasi kokouksen ja sen puheenjohtajaksi kutsuttiin fil.maist. Veikko Loppi Helsingistä ja pöytäkirjan pitäjäksi johtaja Ilmari Koskenkorva Seinäjoelta. Mestari-Könni luki oltermannikunnan kertomuksen suvun yhteistoiminnasta Seinäjoella seitsemän vuotta sitten pidetyn sukukokouksen jälkeen. Merkittävänä harvinaisuutena mainittiin kertomuksessa nelisen vuotta sitten valmistettu ja esitetty laaja TV-ohjelma Könnin mestareista ja heidän töistään.

Suvun asioita hoitava keskuselin oltermannikunta valittiin kokonaisuudessaan uudelleen seuraavaan sukukokoukseen asti. Siihen kuuluvat Mestari-Könninä toimituspäällikkö Kosti Könni, oltermanneina ev.luutn. Yrjö Könni, dipl.ins. Yngve von Schantz, fil.maist. Lauri Lehto ja professori Mauri Pohto Helsingistä, maanviljelijät Paavo Latva-Kokko ja Eero Siltaloppi Ilmajoelta, pankinjohtaja Jussi Jouppi Seinäjoelta ja kansakoulunopettaja Antti Opas Kauhajoelta.

Keskusteltiin eräistä suvun vastaiseen yhteistoimintaan liittyvistä asioista, joitten suhteen jatkotoimet jätettiin oltermannikunnan huoleksi.

Iltapäivällä lähdettiin autokaravaanina retkelle suvun kantataloon Ilmajoen Yli-Könnille. Kauniin ilman vallitessa vietettiin puolentoista vuosisadan ikäisessä kantatalossa useita tunteja vilkkaasti seurustellen, taloon tutustuen ja isäntäväen rouva helmi Könni-Vappulan ja oltermanni Yrjö Könnin vieraanvaraisuudesta nauttien. Harvinaisen reipas kokoiltapäiväinen yhdessäolo päättyi iltaan mennessä, jolloin kymmenet autot suuntasivat matkansa kotitienoille.

V 1.8.1971 Kauhajoki, Seurakuntakeskus

  • Ohjelma osallistujia n. 240
Klo 9-13.00 Osanottajien ilmoittautuminen Kauhajoen ammattikoulussa, osanotto ym. maksujen suorittaminen

Klo 10.00 Osallistuminen jumalanpalvelukseen Kauhajoen kirkossa, saarnaa pastori Paavo Salo, uruissa kanttori Inkeri Rintakoski
Jumalanpalveluksen päätyttyä Kauhajoen kirkon ja seurakunnan esittelyä.

Klo 12.00 Kirkkokahvit Ammattikoulussa

Klo 13.00 Sukukokous ammattikoulun juhlasalissa
Yhteislauluna Könniläisten sukuvärssy, johtaa Mestari-Könni
Kauhajoen könniläisten tervehdys Antti Opas
Kauhajoen kunnan esittelyä, Toivo Saloranta
Soittoa Aatos ja Paavo Rintakoski
Varsinainen sukukokous kokousohjelmineen, Mestari-Könni

Klo 15.00 Könniläispäivällinen
Päivällisen aikana ohjelmaa:
Soittona vanhaa ilmajokista musiikkia esittää Ilmajoen Yhteiskoulun kansanpeliomanniyhtye
Yksinlaulua koulupoika Petteri Opas
Soittoa Aatos ja Paavo Rintakoski
Vapaa sana
Soittoa Kerttu Salo, Inkeri ja Aatos Rintakoski

Klo 16.30 Lähtö Ilmajoelle suvun kantataloon Yli-Könnille, jossa taloa esittelee Yrjö Könni
Lisäksi talossa tarjotaan kahvit

  • Pöytäkirja
Könnin suvun viides sukukokous pidettiin Kauhajoella Ammattikoululla sunnuntaina elokuun 1 päivänä 1971. Kokouksen puheenjohtajana toimi Toivo Saloranta ja pöytäkirjan laati Viljo Rinta-Koski. Osanottajia kokouksessa n. 240.
  • Merkitään, että aamulla suku kokoontui osallistuakseen jumalanpalvelukseen Kauhajoen kirkossa. Siellä saarnasi sukuun kuuluva pastori Paavo Salo Nurmosta ja uruissa oli samoin suvun jäsen Inkeri Rinta-Koski. Liturgina toimi Kauhajoen kappalainen Adolf Jyllilä. Jumalanpalveluksen päätyttyä suvun jäsen Aatto Honkaranta esitteli Kauhajoen seurakunnan toimintaa ja kirkkorakennuksia. Tämän jälkeen suku kokoontui Kauhajoen Ammattikoulun suojiin, jossa ilmoittautumisen jälkeen juotiin kirkkokahvit ja laulettiin Könnin sukuvärssy Mestari-Könnin johdolla. Ensimmäinen oltermanni Yrjö Könni esitteli Paikalla olleet Könnin kaappikellon ja "plakkarikellon", jotka molemmat olivat yli 100 vuotta sitten valmistettuja. "Plakkarikellon" oli valmistanut Johan Königsbäck, Ilmola ja kaappikellon Juho Könni vuonna 1844. Oltermanni Antti Opas piti tervehdyspuheen, jossa hän toivotti Kauhajoen könniläisten puolesta suvun jäsenet tervetulleiksi. Tämän jälkeen Toivo Saloranta esitteli Kauhajoen pitäjää ja kunnan toimintaa. Vanhaa kauhajokelaista pelimannimusiikkia esittivät Aatos Rinta-Koski ja Paavo Rinta-Koski soittaen "Kauhajoen poloneesin" ja valssin samasta poloneesista.
  • Kokouksen avaus Mestari-Könni Kosti Könni
  • Kokouksen puheenjohtajaksi Mestari-Könni kutsui Toivo Salorannan ja sihteeriksi Viljo Rinta-Kosken, molemmat Kauhajoen könniläisiä, minkä jälkeen hän esitteli suvun oltermannikunnan jäsenet v. 1971. Vietettiin hiljainen hetki oltermannikunnasta edellisen kokouksen jälkeen kuolleiden oltermannien Eero Siltaloppi, Lauri Lehto ja Yngve von Schantz sekä nimeltä mainitsemattomien suvun vainajien muistolle.
  • Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Martta Honkaranta ja Maija Yli-Rahnasto Kauhajoelta.
  • Suvun oltermannikunnan jäsenet Kosti Könni, Mestari-Könni, Yrjö Könni, I oltermanni, Mauri Pohto, Paavo Latva-Kokko, Antti Opas, Jussi Jouppi, Arvo Ala-Röyskö valittiin kaikki uudelleen oltermannikuntaan, johon kuuluu 9 jäsentä. Arvo Ala-Röyskö oli kutsuttu oltermannikunnan toimesta oltermannikuntaan edesmenneen Eero Siltalopin tilalle. Edesmenneiden Lauri Lehdon ja Yngve von Schantzin paikalle oltermannikuntaan valittiin laivaston insinöörikomentajakapteeni Auvo Vappula Helsingistä ja rouva Rauha Aarnio Seinäjoelta.
  • Otettiin keskusteltavaksi sukuluettelon täydentäminen ja mahdollisesti uuden sukukirjan painattaminen. Kokous oli täysin yksimielinen siitä, että uusittu sukukirja olisi saatava, koska edellisen sukukirjan ilmestymisestä on kulunut jo yli 20 vuotta, joten lähes kokonaan uusi sukupolvi on ehtinyt kasvaa ja edellisessäkin kirjassa on vuosien kuluessa todettu paljon puutteellisuuksia. Mitään päätöstä asiasta ei tehty, vaan keskustelussa annettiin oltermannikunnalle useita ehdotuksia toteutettaviksi. Ujanen Jalasjärveltä ehdotti, että pitäjittäin olisi joku, joka aina pitäjittäin tekisi täydennystyön. Erkki Hase, Isokyrö, ehdotti luetteloa täydennettäväksi suvuittain luvaten itse täydentää luettelot Passisen sukuhaaran puolesta. Antti Opas esitti, että olisi löydettävä henkilö, joka ottaisi tämän täydennystyön kokonaisuudessaan huolekseen. Hän mainitsi, että mm. Sakari Siltaloppi on jo paljon tehnyt sukututkimuksia. Yrjö Könni yhtyi esitykseen, samoin Kosti Könni, joka mainitsi itse olevansa jo niin iäkäs, ettei voi olla enää vastuullisena asiaa hoitamassa, mutta ilmoitti kylläkin olevansa työssä mukana parhaansa mukaan. Sukukirjan kustannukset ehdotettiin rahoitettavaksi mahdollisesti ennakkomaksuin, jotka otettaisiin huomioon myöhemmin kirjan hinnassa.
  • Seuraavan sukukokouksen paikkaa ei kokous voinut päättää, koska mikään paikkakunta ei ilmoittautunut halukkaaksi kokousta järjestämään. Keskusteluissa ehdotettiin seuraavan sukukokouksen paikaksi Ilmajoki, Kurikka tai Jalasjärvi, mutta oltermannikunnan huoleksi jätettiin sopia aikanaan paikka.
  • Luettiin kokoukseen saapuneet kaksi sähkösanomaa, jotka olivat Karin Palmujoen perheeltä Helsingistä ja Maiju Kontsas-Ortelalta Vaasasta.
  • Kokouksen puheenjohtaja Toivo Saloranta päätti kokouksen.
  • Kokouksen jälkeen alkoi päivällinen, jonka aikana kuultiin musiikkiesityksiä. Ilmajoen Yhteiskoulun soittajat esittivät vanhaa ilmajokelaista musiikkia mm. kappaleet "Eteläpohjalainen tulopeli", Rinta-Nikkolan nuottikirjasta "Harmaapäinen speli", "Kapsin Joonas", "Aleksanteri Könni", "Morsian speli", "Könnin faari" ja "Eteläpohjalainen polska". Koulupoika Petteri Opas esitti laulut "Sotilaspoika" ja "Aamulaulu". Helvi Kuparinen ja Inkeri Rinta-Koski soittivat vielä vanhaa kansanmusiikkia. Mestari-Könni kiitti suvun puolesta emäntiä hyvästä tarjoilusta. Vielä kuultiin soittoa, jota esittivät Kerttu Salo, Inkeri ja Aatos Rinta-Koski.
Tämän jälkeen lähdettiin pois Ammattikoulun suojista. Jotkut lähtivät koteihinsa, mutta osa lähti retkelle suvun kantataloon Ilmajoen Yli-Könnille, jossa talon esittelyn suoritti ensimmäinen oltermanni Yrjö Könni. Talossa oli myös järjestetty kahvitarjoilu retken osanottajille, joita oli lähes 100 könniläistä.
  • Lehtiartikkeli
Sanomalehti Ilkka 2.8.1971

(kuva kaappikellosta, jota kaksi sukukokousedustajaa ihailee)

Könnin suvulla kokous Kauhajoella

Könnin mestarit, Könnin kellot, kuokkamies, joka teki nevamaista pellot, Ilmajoen vaiheissa komia on luku: Könnin kellot ja Könnin suku. Tämä suku kokoontui eilen Kauhajoella sukukokoukseensa ja samalla ihastelemaan Könnin kelloja, joista malli oli tuotu paikalle Reino Soinilta. Kello oli valmistettu vuonna 1844 ja valmistajana Johan Könni.
Alussa lainattu könniläisten sukuvärsy opeteltiin ammattikoululla pidetyn tilaisuuden alussa. Sen on sanoittanut ja säveltänyt Mestari-Könni 1950. Tilaisuuteen oli saapunut noin 240 henkeä.
Aamulla osallistuttiin jumalanpalvelukseen Kauhajoen kirkossa. Päivän ohjelmaan Kauhajoen ammattikoululla kuului varsinaisen kokouksen lisäksi musiikkiesityksiä ja puheita. Iltapäivällä lähdettiin Ilmajoelle suvun kantataloon, jossa taloa esitteli Yrjö Könni.

VI 28.-29.7.1979 Seinäjoki, Hotelli Sorsanpesä

  • Pöytäkirja osallistujia 307
  • Sukukokous alkoi Mestari-Könnin johdolla lauletulla "Könniläisten sukuvärssyllä"
  • Seinäjoen könniläisten tervehdys suvun I oltermanni Jussi Jouppi
  • Oltermanni Arvo Ala-Röyskö luovutti Mestari-Könnille Ilmajoen vanhan pappilan hirrestä tekemänsä Oltermannisauvan "lyöden" samalla Ukko Könnin Mestari-Könniksi. I oltermanni Jussi Jouppi avusti Arvo Ala-Röysköä.
  • Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antti Nikkola ja sihteeriksi Seppo Katila. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Rauha Aarnio ja Leo Rosell
  • Mestari Ukko Könni esitti oltermannikunnan kertomuksen
  • Eritoten USA:sta sukukokoukseen tulleet Aholat ja kaikki muutkin saivat parhaimmat kiitokset runsaslukuisesta osallistumisesta sukujuhlaan
  • I oltermanni Jussi Jouppi esitti selostuksen oltermannikunnan käyttövaroista
  • Kokous myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden ja samalla tilit hyväksyttiin
  • Mestari-Könniksi valittiin edelleen yksimielisesti Ukko Könni, I oltermanniksi Jussi Jouppi sekä oltermanneiksi Arvo Ala-Röyskö Ilmajoelta, Veikko Loppi Helsingistä, Antti Opas Kauhajoelta, Rauha Aarnio Nurmosta, Auvo Vappula Helsingistä sekä uusina Pentti Pohto Helsingistä, Martti Koskenkorva Ilmajoelta sekä Eja Funck Helsingistä.
  • Sukukokous kuunteli Riitta Könnin musiikkiesityksen
  • Kirjailija Tyyni Tuulio tarinoi sukukokoukselle sukulaissuhteista. Tutustu tästä Tyyni Tuulion puheeseen. Kirjailija Tuulio oli vanhin (87v) sukukokouksessa mukana ollut könniläinen.
  • Brita ja Ukko Könni esittivät eteläpohjalaisia kansalauluja mm. "Uuren kullan kellon käljyt...".
  • I oltermanni Jussi Jouppi teki selkoa sukuluettelon täydentämisestä.
  • Oltermannikunta velvoitettiin tekemään tunnusteluja sukukirjan uuden laitoksen aikaansaamiseksi
  • Toivottiin, että sukukokouksia pidettäisiin tiheämmässä tahdissa. Oltermannikunnalle annettiin tehtävä kutsua könniläiset koolle viimeistään viiden vuoden kuluessa Etelä-Pohjanmaalle.
  • Sukukokoukseen osallistuneet esittäytyivät.
  • Lähetettiin sähkösanoma 96-vuotiaalle könniläiselle Jouni Malvolle, samoin kokous lähetti Könnin sukuhaudalle seppeleen.
  • Kokouksen puheenjohtaja Antti Nikkola päätti kokouksen
  • Lehtiartikkeli
Sanomalehti Ilkka 29.7.1979

Könnejä koolla liki 300

(kuva tekstillä "Oltermanni Arvo Ala-Röyskö löi Ukko Könnin Mestari-Könniksi lauantaina Könnin suvun sukukokouksessa Seinäjoella")

Hauskalla Könniläisten sukuvirrellä aloitettiin lauantaina Könnin suvun sukukokous. Kokoukseen oli saapunut könniläisiä lähes 300, kaukaisimmat Yhdysvalloista saakka. Edellinen sukukokous oli vuonna 1971.
Seinäjoen könniläisten tervehdyksen toi kuudenteen sukukokoukseen varatuomari, ensimmäinen oltermanni Jussi Jouppi.
Sukukokouksen tarkoituksena on ylläpitää 260-vuotiaan Könnin suvun jäsenten jatkuvaa yhteydenpitoa. Sukukokous pyritään pitämään aina silloin, kun suvun oltermannikunnalle on ilmoitettu halukkuus ja valmius järjestelyvastuun kantamiseen ja kokoontumisintoa suvun jäsenten keskuudessa. Jussi Jouppi toivotti kaikki tervetulleiksi Seinäjoelle ja kertoi kaupungin menneisyydestä aina nykypäivään saakka. Puheensa lopuksi hän toivoi, että sukukokous osaltaan kannustaa könniläisiä sukusiteiden ylläpitämiseen.
Mestari-Könni eli Ukko Könni avasi kokouksen ja toivotti nauruhermoja kutkuttavalla puheellaan könniläiset tervetulleiksi kokoukseen. Puheen aluksi vietettiin kuitenkin hetken hiljaisuus muistaen viime sukukokouksen jälkeen poismenneitä könniläisiä.
Könnin suvun sukukokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antti Nikkola ja sihteeriksi Seppo Katila. Ensimmäinen oltermanni Jussi Jouppi antoi Oltermannikunnan selostuksen käyttövaroista sekä esitti tilinpäätöksen, jonka kokous hyväksyi.
Mestari-Könniksi kokouksessa valittiin edelleen Ukko Könni ja samoin ensimmäiseksi oltermanniksi varatuomari Jussi Jouppi. Oltermanneiksi valittiin uudelleen Arvo Ala-Röyskö, Veikko Loppi, Antti Opas, Rauha Aarnio sekä Auvo Vappula ja uusiksi jäseniksi eronneiden tilalle Eja Funck, Pentti Pohto ja Martti Koskenkorva.
Tyyni Tuulio, lähes 77-vuotias könniläinen, tarinoi Könnin suvun sukulaissuhteista. Kirjailija ja tohtori Tyyni Tuulio on saanut mm. Kirjailijaliiton mitalin. Iästään huolimatta kirjailija Tuulio oli erittäin pirteässä kunnossa ja hyväntuulisesti hauskuutti sukulaisiaan.
Könnin suvun kokoontuminen jatkui illalla Sorsanpesässä, jossa oli Könnin Kestit. Könniläisten kokoontuminen jatkuu vielä sunnuntainakin, jolloin he vierailevat Ilmajoen kirkolla ja Könnillä.

VII 30.-31.7.1983 Jalasjärvi, Jalasjärven yläaste

  • Ohjelma
Lauantaina 30.7.1983
Klo 10.00-12.00 Ilmoittautuminen yläasteella
Klo 12.00-13.00 Tulokahvi ja näyttelyyn tutustuminen

Klo 13.00-15.00 Sukukokous
Kokousasiat
Jalasjärven kunnan tervehdys, kunnallisneuvos Veikko Mäki-Tammela
Jalasjärven könniläisten esittely
Uuden sukukirjan nykyvaihe
Seuraava sukukokous
Muut mahdolliset asiat

Klo 15.00 Komiasti könnilääsille
Peliitat-kuoro eri ohjelmakokonaisuuksineen
Esko Välimäki, yksinlaulua
Teppo Välimäki, hanurimusiikkia
Martti Koivumäki, hanurimusiikkia
Jalasjärven Pelimannit, kansanmusiikkia

Klo 17.00 Pitopäivällinen

Klo 19.00 Soitonrytkettä ja kengänflatketta Urheiluhallilla
Tanssimusiikki Monopoli-yhtye ja Jalasjärven Pelimannit
Ilvesjoen tanhuajat
Jalasjärven Naisvoimistelijat
Fanni Saarikoski, murrepakinoita

Sunnuntai 31.7.1983
Klo 10.00 Jumalanpalvelus Ilmajoen kirkossa

Klo 11.30 Seppelten lasku
Sankarihaudat
Könnin mestarien haudat

Noin klo 13.00 Päätöskahvi Könnillä
Sukukokouksen päättäminen

  • Lehtiartikkeli
Sanomalehti Ilkka 1.8.1983

Könniläiset kokoontuivat Jalasjärvellä

Könnin suku kokoontui lauantaina seitsemänteen sukukokoukseensa Jalasjärven yläasteelle. Sukua oli yläasteella täysi salillinen katsomassa oltermannitoimikunnan järjestämää monipuolista ohjelmaa.
Könnin kuulujen kelloseppien töistä oli koottu näyttely, jonka runkona olivat viimeiseksi könniläiseksi sanotun Feliks Hautasen työt.
Pitopäivällisten ja sukukokouksen lisäksi oltermannitoimikunta oli järjestänyt juhlan Komiasti Könnilääsille. Jalasjärveläiset esittivät ohjelmassa parastaan, muun muassa Peliitat, Teppo Välimäki, Esko Välimäki ja Jalasjärven pelimannit esiintyivät.
Illalla könniläisillä oli vielä omat tanssit urheiluhallilla. Tanssien väliajalla esiintyivät muun muassa Ilvesjoen tanhuajat sekä Naisvoimistelijat.
Tänään sunnuntaina könniläiset kokoontuvat Ilmajoen kirkkoon juhlajumalanpalvelukseen, jonka jälkeen he päättävät sukukokouksensa Yli-Könnillä Ilmajoella.

VIII 16.-17.7.1988 Ilmajoki, Kunnantalo

  • Ohjelma
Sukukokouksessa 270 osallistujaa
"Sen verran Könniltä, jotta sanua viittii! (ohjelman kannessa myös kuva)

Lauantai 16.7.1988

Klo 09.00 - 12.30 Ilmoittautuminen, Peruskoulun yläaste

Klo 10.30 - 12.30 Ruokailu pitopöydästä, Peruskoulun yläaste

Klo 12.30 - 13.00 Ilmoittautuminen, Ilmajoen kunnantalo

Klo 13.00 - 14.30 VIII sukukokous, Ilmajoen kunnantalo

Klo 14.30 - 17.00 Könnin Kellomestarit, Vanhat ja Uudet
Näyttely Ilmajoen museolla, samalla mahdollisuus tutustua museoon,
sotamuseoon ja rahakokoelmaan

Klo 14.30 - 17.00 Rekiroitinäyttely Luoman puorissa, Ilmajokiset rekiroidit 1800-luvulta nykypäivään

Klo 19.00 Iloiset Iltamat Seinäjoella Törnävän kesäteatterissa,
E-P:n Nuorisoseura ja könnilääset

Sunnuntai 17.7.1988
Klo 10.00 Jumalanpalvelus Ilmajoen kirkossa, saarnaa kappalainen Paavo Salo
Seppelten lasku sankarihaudoille ja könninmestarien haudoille

Klo 11.30 - 14.00 Kiertoajelu Könnin suvun ja Ilmajoen historian paikoilla. Kahvihetki Yli-Könnillä

  • Pöytäkirja
Pöytäkirja Könnin suvun VIII sukukokouksesta, joka pidettiin Ilmajoella, Ilmajoen kunnantalolla heinäkuun 16 pv 1988. Läsnä oli n. 230 suvun jäsentä. Kokouksen alussa ja lopussa esittivät Väinö Vuoluterän perhe ja väliajan jälkeen Pentti Nikkola könniläästä musiikkia.
  • Kokouksen avaus: Mestari-Könni Ukko Könni avasi kokouksen käsitellen kokouksen järjestämiseen liittyviä asioita, kiittäen kokousjärjestelyistä ja Könnin sukukirjan toisen laitoksen painatus- ja markkinointiponnistuksista. Hän lausui ilonsa siitä, että monet könnilääset ympäri Suomea ovat tulleet Ilmajoelle, Könnien kotia, jonne heidät toivotettiin tervetulleiksi. Kokouksen avauksen yhteydessä toivotti kunnanhallituksen puheenjohtaja Arvo Lahti Ilmajoen kunnan puolesta osanottajat tervetulleiksi. Ilmajokisten järjestäjien puolesta Martti Koskenkorva kertoi juhlien kulusta ja järjestelyistä sekä siitä, että sukujuhlatoimikunta on kunnostanut Könni-Västin talvihaudan könnilääsellä ammattitaidolla suvun yhteiseksi ylpeyden aiheeksi ja sukujuurien lähtökohdaksi. Jaakko Ilkka -suvun tervehdyksen toi Niilo Yli-Ilkka sekä Hällströmien suvun tervehdyksen Sakari Siltaloppi.
  • Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin oltermanni Veikko Loppi Helsingistä ja sihteeriksi Martti Koskenkorva Ilmajoelta.
  • Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Sipi Tilus Ilmajoelta ja Jukka Hannuksela Helsingistä.
  • Ukko Könni esitti Oltermannien kertomuksen edellisen sukukokouksen jälkeiseltä ajalta, joka hyväksyttiin muutoksitta.
  • Oltermanni Rauha Aarnio esitti suvun taloutta käsittelevän tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon, jotka liitettiin tämän pöytäkirjan liitteiksi. Hyväksyttiin muutoksitta. Samalla kerrottiin väliaikatilanne sukukirjan kustannustilanteesta, joka merkittiin tiedoksi.
  • Könnin suvun oltermanneiksi valittiin: Mestari-Könniksi Ukko Könni, I oltermanniksi Jussi Jouppi sekä muiksi Rauha Aarnio, Eja Funck, Aira Heikkilä, Martti Koskenkorva, Veikko Loppi, Antti Oppaan tilalle Leena Rajala sekä Auvo Vappula.
  • Tilintarkastajiksi valittiin Seppo Katila ja Leo Takala sekä varalle Matti Erkkola sekä Aaro Nikkola.
  • Leena Rajala selvitteli Könnin sukukirjan toisen laitoksen syntyvaiheita sekä vaikeuksia tietojen saannissa, taulukoiden kirjaustekniikkaa, että myös mahdollisen korjaus-ja täydennysliitteen tekemistä. Hän totesi, että enää ei voida painaa teosta, jossa nyt painettu tieto olisi uudelleen mukana, sekä siihen lisättynä uudet sukuhaarat ja täydennykset, vaan nyt tehty teos on perusteos, johon myöhemmin tehdään lisäosia. Ukko Könni ja Rauha Aarnio suorittivat Könnin suvun puolesta Leena Rajalan palkitsemisen valtavasta Könnilääsestä Uroteosta eli sukukirjan toisen laitoksen synnyttämisestä yli 4 vuotta kestäneellä työrupeamalla.
  • Keskusteltiin seuraavan sukukokouksen järjestämisestä n. 3 vuoden kuluessa, mutta koska vapaaehtoisia järjestäjiä ei löytynyt, jätettiin työ oltermannikunnan tehtäväksi.
  • Rauha Aarnio luki könniläästen kokoukseen lähettämiä runomuotoisia tervehdyksiä.
  • Kokouksen puheenjohtaja kiitti kokousta asiallisesta ja jämäkästä toiminnasta ja siitä, että kokous kesti Suomen kesässä harvinaisen kovan helteen. Puheenjohtaja päätti Könnin suvun VIII virallisen sukukokouksen.

IX 10.8.1991 Vaasa, Kaupungintalo

  • Ohjelma/Kutsu
IX Könnin Sukukokous Vaasassa 10.8.1991
Kutsun kannessa piirros Vaasan Hovioikeuden rakennuksesta, alla teksti:

Vaasan hovioikeudentalon tornikello vuodelta 1862, valmistanut könniläinen Carl Oskar Glasberg (27.6.1821 - 20.7.1887). Kello on edelleen käytössä ja täydessä moitteettomassa kunnossa. Eräiden asiantuntijoiden mukaan teknisesti paras könniläinen tornikello. Hovioikeus on pyrkinyt pitämään arvokellostaan hyvää huolta.

Klo 10.00 - 12.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit, Seurakuntasali

Klo 11.00 Seppeltenlasku sankarihaudalle ja Kosti Könnin haudalle, muistosanat Ukko Könni, virsi 332

Klo 12.30 Kirkkotilaisuus, Vaasan kirkko, Pyhäaamu temppelissä, Könnin kööri
Seurakunnan tervehdys, pastori Jouko Saraste
Virsi 326 1-3
Puhe Outi Könni
Soi kunniaksi luojan, Könnin kööri
Loppuliturgia, pastori Jouko Saraste
Virsi 574 1-3
Urkusoolo Jean Sibelius, Intrada, uruissa kanttori Seppo Jussila
kuoron johto Kerttu Salo

Klo 13.30 Sukujuhla, kaupungintalo
Könniläisten sukuvärssy, johtaa Kerttu Salo
Vaasan könniläisten tervehdys, Liisa Ihamäki, Allan Masar
Laulua, Kilpinen: Kesäyö, Lehtinen: Muuttuvat laulut, Vysotski: Ystävän laulu
Vaasasta kertova esitys, Mikko Kuusamo
Yhteislaulu: Eteläpohjalaisten laulu
Oodi Vaasalle, kirjoittanut Martta Kari, esittää Kerttu Heikkilä
Könnin kööri, johtaa Kerttu Salo, Könniläisten säveltämiä, sanoittamia ja sovittamia lauluja

Klo 14.45 Sukukokous, kaupungintalo
Yhteislaulu: Arvon mekin ansaitsemme
Kokouksen avaus: Ukko Könni
Kokouksen järjestäytyminen
Oltermannikunnan kertomus vuosilta 1988-91
Oltermannikunnantaloudenhoidon esittely
Tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden käsittely
Vaalit: Mestari-Könnin valinta (nyt Ukko Könni), I Oltermannin valinta (nyt Jussi Jouppi), kahdeksan oltermannin valinta (nyt ovat Rauha Aarnio, Jussi Ala-Röyskö, Eja Funck, Aira Heikkilä, Martti Koskenkorva, Veikko Loppi, Leena Rajala, Auvo Vappula)
Tilintarkastajien valinta
Seuraavan sukukokouksen pitopaikka
Mahdolliset muut asiat
Kokoustiedotukset
Kokouksen päättäminen
Yhteislaulu: Vaasan marssi

Klo 16.00 Ruokailu, seurakuntasali

Klo 17.00 Tutustuminen Vaasan Hovioikeuteen ja Tikanojan taidekotiin

Klo 18.00 Päätöskahvi, seurakuntasali

  • Pöytäkirja
Pöytäkirja IX Könnin sukukokouksesta Vaasan kaupungintalon juhlasalista 10.8.1991 klo 14.45 - 15.30
  • Yhteislaulu, Arvon mekin ansaitsemme
  • Mestari-Könni piti tervehdyspuheen ja muistohetken viime kokouksen jälkeen edesmenneille könniläisille
  • Mestari-Könni kutsui puheenjohtajaksi Jussi Joupin ja sihteeriksi Leena Rajalan
  • Oltermannikunnan kertomuksen vuosilta 1988-1991 esitti Ukko Könni. Kertomuksesta ei käyty keskustelua ja oltermannikunnan kertomus merkittiin tiedoksi saaduksi.
  • Taloudenhoidon esitteli Jussi Jouppi rahastonhoitajan puolesta
  • Könnin suvun sukukokouksen valitsemina tilintarkastajina ovat olleet Seppo Katila ja Leo Takala. Tilintarkastuskertomuksessaan he puoltavat tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Päätös: Tilinpäätös vahvistettiin ja vastuuvapaus myönnettiin.
  • Mestari-Könniksi valittiin yksimielisesti Ukko Könni, I oltermanniksi Jussi Jouppi ja oltermanneiksi Rauha Aarnio, Jussi Ala-Röyskö, Eja Funck, Aira Heikkilä, Martti Koskenkorva, Leena Rajala, Auvo Vappula ja eroa pyytäneen Veikko Lopen tilalle Kerttu Heikkilä. Tilintarkastajiksi valittiin Seppo Katila ja Leo Takala, varalle Matti Erkkola ja Aaro Nikkola.
  • Ehdotuksia seuraavasta sukukokouksen pitopaikasta ei ollut. Oltermannikunta valtuutetaan etsimään sopiva paikkakunta.
  • Oltermannikunnan toiveena on suvun osoitteiston luominen ja "kirjeitten kulkeminen" sukukokousten välivuosinakin. Ehdotus sai kokousväen yksimielisen kannatuksen.
  • Kokoustiedotuksia: Ruokailusta mennään katsomaan Hovioikeutta ja Tikanojan taidekotia. Hovioikeuteen voi mennä 40 hengen ryhmissä, esittely kestää 15-20 min. Tikanojan taidekodissa 2 x 40 hengen ryhmiä. Siellä voi viipyä pitempäänkin. Seurakuntasalissa päätöskahvit klo 18.00.
  • Puheenjohtaja Jussi Jouppi esitti kaikille osanottajille kiitoksensa ja toivoi, että kiinnostus suvun asioihin on jatkuvaa ja että sankoin joukoin kokoonnumme seuraavaan suvun tilaisuuteen. Puheenjohtaja päätti sukukokouksen.

X 19.-20.7.1997 Ilmajoki, Kunnallistalo

  • Ohjelma
Lauantai 19.7.1997
Klo 11.00 - 13.00 Ilmoittautuminen ja lounas Ilmajoen seurakuntakeskuksessa
Klo 13.00 - 14.30 Sukukokous
mm. Oltermannikunnan valinta
Tilit
Klo 14.30 Kahvit Ilmajoen kunnallistalolla
Klo 15.00 - 17.00 Könni-seminaari Ilmajoen kunnallistalolla

Seminaariin pyydettiin tuomaan mukaan Könnin mestareiden (ja oppipoikien) valmistamia tai valmistamiksi arvioituja esineitä, mm. kahvipannuja, kahvimyllyjä, kattiloita, lukkoja, avaimia, työkaluja ym., jos sellaisia asianomaisilla oli.
Seminaariin tuli asiantuntijoita arvioimaan tuotujen esineiden alkuperää. Könnien tekemiä esineitä kuvattiin ja luetteloitiin myöhempää käyttöä varten.
Valokuvia myöskin pyydettiin tuomaan mukaan.
Tilaisuudessa esitettiin 100 Eero Malkolan Könninkelloista ottamaa diaa. Vanhimmat kuvatut kellot 1700-luvulta.
Könnin sukukirjaa ja muita julkaisuja oli myytävänä.

Sunnuntai 20.7.1997
Klo 10.00 Osallistuminen jumalanpalvelukseen Ilmajoen kirkossa
Klo 11.00 Jumalanpalveluksen jälkeen seppelten lasku sankarihaudalle ja Könnin kelloseppämestareiden haudoille.
n. klo 11.30 Kirkkokahvit Yli-Könnillä
Sukukokouksen aikana oli mahdollisuus tutustua Yli-Lauroselan talomuseossa Arvo Ala-Röyskön (k. 1996) Könnin mestareiden jälkeläisen elämäntyöstä kertovaan näyttelyyn. Koristemaalari ja puuseppä Arvo Ala-Röyskö valmisti n. 200 kellokaappia, huonekaluja, puuesineitä yms.

Osa sukukokousväestä kävi kesäteatterissa katsomassa Pohjalaisia-kesäteatteri-
näytelmän.

  • Lehtiartikkeli
Artikkeli Ilkassa 20.7.1997

Aika yhdistää Könnin sukua

Noin 150 Könnin suvun jäsentä kokoontui lauantaina Ilmajoelle kymmenenteen sukukokoukseensa. Könnin suvun tekee tavallista erikoisemmaksi se, että sillä on taustallaan esi-isiensä arvokas ammattitaito; kellojen rakentaminen.
Suvussa on jäseniä noin 3 000 ja kelloja tehtiin aikoinaan suurin piirtein saman verran. Harvoilla on nykyään aitoa könniläistä, sillä kaikki vanhat ajannäyttäjät eivät ole säilyneet ja niiden rakennustaito hävisi jo aikaa sitten. "Niitä on jäljellä enää satoja", arvioi Veikko Ahoniemi Suomen Kellomuseosta.
Seinäjokelaisilla Pirkko Peltolalla ja seitsemännen polven könniläisellä Eero Peltolalla ei ole kaappikelloa, mutta jo lähisuvusta sellainen löytyy. Kahdeksannen polven könniläinen, ylistarolainen Vuokko Rajalakin nautti vanhojen kellojen näkemisestä Ilmajoen kunnatalolla järjestetyssä Könni-seminaarissa. "Nuorempana en ymmärtänyt, kuinka hienoa olisi omistaa aito könniläinen. Nyt sellaista tekisi mieli. Könniläisiä on kuitenkin harvoin missään myynnissä ja niiden arvo on melkeinpä mittaamaton", hän harmittelee. Paremmin suvussa on periytynyt toinen taito, nimittäin könniläiset ovat aika musikaalisia. Vuokko Rajala muistaa, kuinka hän lapsena lauloi könniläisistä kertovaa kaanonia. "Könninsuku, könninkellot, kuokkamies, joka teki nevamaista pellot", hän luikauttaa. Musiikkitaidoista kertoo myös se, että hänen isänsä Aatos Rintakoski kirjoitti muistiin yli 3 000 kansanlaulua ja Jorma Panula pitää häntä oppi-isänään.

Mestari-Könni on suvun päämies. Vaikkei suku enää tee könniläisiä, Ilmajoella valittiin perinnettä säilyttäen Mestari-Könni, suvun päämies. Tämän arvon sai tällä kertaa Joensuussa asuva Pekka Könni. Ensimmäiseksi oltermanniksi tuli ilmajokelainen Martti Koskenkorva. Muiksi oltermanneksi pääsivät ilmajokelaiset Jussi Ala-Röyskö ja Leena Rajala, seinäjokelaiset Pertti Rinta-Nikkola ja Aira Heikkilä, vaasalainen Paavo Siltaloppi, vantaalainen Antti Nikkola sekä helsinkiläiset Pentti Soini ja Auvo Vappula.
Yli-Lauroselan talomuseossa Ilmajoella on parhaillaan edesmenneen könniläisen puusepän ja koristemaalarin Arvo Ala-Röyskön kädentöiden näyttely. Hänen kelloihinsa on tehnyt koneistoja Reino Ala-Könni.

Kuva 1, kuvateksti: Max Kjerp (vas), Juho Mahlamäki, Matti Yli-Rahnasto ja Rolf Rönnqvist tutkiskelevat Mårten Kjerpin tekemiä kelloja.
Kuva 2, kuvateksti: Kaksi Könniä: Pekka ja kaappikello (kuva Pekka Könnistä)

XI 15.-16.7.2000 Seinäjoki, Törnäväsali

  • Ohjelma
Lauantai 15.7.2000
Klo 10.30 Ilmoittautuminen
Klo 11.30 - 13.00 Suvun yhteinen lounas
Klo 13.00 XI Sukukokous
Oltermannikunnan kertomus
Katsaus taloudelliseen tilanteeseen
Oltermannikunnan valinta
Suvun rekisteröityminen
Sukuhistoriikin täydentäminen
Seuraavan sukukokouksen aika ja paikka
Tangokuningas Risto Nevala esiintyy
Kellomuseon asiantuntijan Veikko Ahoniemen esitelmä

Iltaohjelmaa tarjoaa Seinäjoen Tangomarkkinat sopuhintaan!

Sunnuntai 16.7.2000 Ilmajoen kirkko ja Yli-Könni
Klo 10.00 Juhlajumalanpalvelus ja seppelten lasku Mestareiden haudoille
Klo 12.30 Kirkkokahvit Yli-Könnillä
  • Pöytäkirja
Pöytäkirja Könnin suvun XI sukukokouksesta, joka pidettiin 15.7.2000 Seinäjoella Törnäväsalissa. Läsnä oli 122 suvun jäsentä ja muuta asiasta kiinnostunutta.
  • Mestari-Könni Pekka Könni avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi.
  • Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Pertti Rinta-Nikkola ja sihteeriksi Martti Koskenkorva.
  • Pertti Rinta-Nikkola kiitti luottamuksesta ja toivotti osanottajat tervetulleiksi Seinäjoelle, Tango-kaupunkiin.
  • Pekka Könni esitti katsauksen Oltermannikunnan toimintaan edellisen sukukokouksen jälkeiseltä 3 v ajalta todeten oltermannikunnan kokoontuneen 4 kertaa ja käsitelleen juoksevien asioiden lisäksi erityisesti suvun rekisteröintiasiaa ja uuden kirjan ja historiikin tekoa. Lisäksi valmisteltiin seuraavaa sukukokousta. Oltermannien osanotto kokouksiin on ollut hyvää.
  • Martti Koskenkorva esitti katsauksen suvun talouteen todeten sen olevan vakaalla pohjalla. Erityisesti varastossa olevat kirjat 680 kpl, myyntiarvoltaan n. 100.000 mk antavat taloudelle vakaan pohjan jatkossakin. Sukumerkkien uuden erän teettäminen sitoo varoja hetkellisesti. Sukukokouksesta aiheutuu jonkin verran tappiota, koska osanottomäärä oli mitoitettu n. 200 osallistujan mukaan.
  • Suoritettiin oltermannikunnan valinta. Saatesanoiksi puheenjohtaja esitti, että oltermannikuntaan valittaisiin työtä pelkäämättömiä idearikkaita miehiä ja naisia ympäri Suomen. Mestari-Könniksi valittiin Pekka Könni, I oltermanniksi Martti Koskenkorva, oltermanneiksi Liisa Ihamäki (Vaasa), Lauri Jouppi (Helsinki), Marja-Leena Rinta-Kokko (Ilmajoki), Pertti Rinta-Nikkola (Seinäjoki), Hannu Vettenranta (Kankaanpää), Sirkka Kumpula (Seinäjoki), Hanna Keisala (Kuortane), Antti Nikkola (Seinäjoki), Matti Yli-Rahnasto (Ilmajoki. Todettiin, että oltermanneja on näin valittu 11 kpl eli yksi enemmän kuin aiemmin, eli oltermannikunnan kooksi vahvistuu siten 11.
  • Suvun rekisteröityminen. Pekka Könni alusti aiheesta ja kertoi oltermannikunnan valmisteleman kannan, jonka mukaan sukuyhdistystä ei vietäisi rekisteriin, vaan jatkettaisiin entisellä tavalla, kuitenkin niin, että suvun jäsenistä koottaisiin omaan ilmoitukseen perustuen jäsenrekisteri, joka helpottaa yhteydenpitoa. Kokouksessa useat esittivät myös perusteltuja kantoja rekisteröitymisen puolesta. Suoritettiin neuvoa antava kädennostoäänestys, jonka perusteella todettiin oltermannikunnan kannan saaneen selvän hyväksynnän. Jäsenrekisterin keruu aloitettiin sukukokouksessa ja osanottajat jättivät jo liki 200 jäsenilmoitusta.
  • Sukukirjan jatkoa. Esitettiin kokoukselle, että sukukirjan jatko-osa tehdään niin, että teoksen selvät virheet pyritään korjaamaan. Laajennusosa käsittää suvun jäseniä siltä osin kuin ovat jääneet pois toisesta painoksesta tai ovat syntyneet sen jälkeen. Kuitenkin merkittävämpi kirjahanke olisi varsinaisen historiikin kirjoittaminen Könnin kelloista ja kellomestareista. Tätä hanketta pyritään viemään eteenpäin Kellomuseon asiantuntijavoimin. Lisäksi esitettiin ajatus Könnin suvun omien internet-sivujen aikaansaamisesta, joka toimisi viestikanavana ja myös rekisteröitymisvaihtoehtona. Sivuille pyritään saamaan sukuluettelo ja kirjoituksia Könneistä.
  • Seuraavaksi sukukokouspaikaksi esitettiin Helsinkiä, mutta lopullinen valinta jää oltermannikunnan harkittavaksi. Päätettiin kuitenkin, että kokouksia pidetään säännöllisin kolmen vuoden välein.
  • Muut asiat: Esiteltiin Könnin suvun isännänviiri. Hanketta pidettiin hyvänä ja kokouksessa tilauksia tehtiin jo useita kymmeniä. Lopullinen muoto, värit ja koko jätettiin oltermannikunnan työstettäväksi. Loput uudet ja vanhat oltermannit esittäytyivät lyhyesti sukukokousväelle.
  • Kokous päätettiin.
Kokouksen jälkeen Kellomuseon asiantuntija Veikko Ahoniemi piti ansiokkaan esitelmän Könnin kelloista ja Mestareista käsitellen varhaisinta tuotantoa ja tyypillisiä könniläisiä piirteitä ja oivalluksia, sekä perusteli Könnin kellon hinnan muodostusta.

Tango-Kuningas Risto Nevala viritti kokouksen osanottajat Tangomarkkinoiden tunnelmiin tangon ja operetin sävelin.

XII 9.8.2003 Kuortane, Kuortaneen Urheiluopisto

  • Pöytäkirja
Läsnä n. 100 könniläistä sekä kellomuseon asiantuntija Veikko Ahoniemi
  • Kokouksen avaus Mestari-Könni Pekka Könni
  • Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Lauri Jouppi ja sihteeriksi Sirkka Kumpula
  • Kuortaneen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ilmari Niemelän puheenvuoro
  • Oltermannikunnan kertomus, Mestari-Könni
  • Lauri Jouppi esitteli I oltermannin selvityksen taloudellisesta tilanteesta
  • Mestari-Könniksi valittiin edelleen Pekka Könni. Edellinen oltermannikunta valittiin jatkamaan sillä muutoksella, että Liisa Ihamäki esitti tilalleen valittavaksi Vuokko Palosen Vaasasta, mikä hyväksyttiin.
  • Seuraavan sukukokouksen paikaksi sovittiin keskustelun jälkeen Seinäjoki tai Ilmajoki vuonna 2006. Keskustelussa todettiin, että paikalla oli neljä suvun jäsentä, jotka olivat osallistuneet suvun ensimmäiseen sukukokoukseen v. 1947 Helsingissä.
  • Evästyksiä oltermannikunnalle: Ehdotettiin sukutietojen keräämistä tietokoneelle. Eri lehtiin toivottiin enemmän suvun asioiden tiedottamista, sukukokousasioista mielellään viimeistään jo kokousta edeltävänä huhtikuuna. Helsinkiin on tulossa sukumessut, jossa on myös Suurilmajoen osasto.
  • Puheenjohtaja Lauri Jouppi päätti sukukokouksen
Kokouksen jälkeen Matti Yli-Rahnasto perheineen esitti könniläisiä polskia vuonna 1809 julkaistusta Samuel Rinta-Nikkolan laulukirjasta: Aleksanteri Könnin polska, kirkkoherra Wegeliuksen polska ja Könnin faarin polskan.

Veikko Ahoniemi esitteli Könnin kellojen inventointia. Mm. kuultiin, että epäselväksi on jäänyt, milloin aivan ensimmäinen Könnin kello on tehty. 1750-1760-luvuilla?! Tunnistettu vanhin kello on barokkityylinen neliskulmaisella kellotaululla varustettu Martin Viklundin kello 1770-luvulta.

Valokuvaaja Esko Koiviston valokuvanäyttely "Aika Rauta" esillä kokoustiloissa. Nähtiin katkelma Ilmajoen nuorisoseuran ja kulttuuritoimen Museo- ja Maamiesseuran 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi toteuttamasta näytelmästä Kauas aika kulkee.

Lehtikirjoituksia sukukokouksesta v. 2003 Kuortaneella

Könniläisten kädentaitoja kunnioitetaan edelleen

Ilkka 11.8.2003

Könnin suvun XI sukukokouksessa paljastettiin valokuvaaja Esko Koiviston Aika Rauta -valokuvanäyttely, joka on kunnianosoitus alkukönniläisten kädentaidoille.

Sukukokouksessa könninkelloista esitelmöi kellohistorian asiantuntija Veikko Ahoniemi Suomen kellomuseosta. - Könnit ovat tehneet ainakin 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin asti kelloja taskukelloista tornikelloihin. Tiedossa ei ole, missä ensimmäinen kello syntyi ja miltä se näytti.

Sukukokouksen osanottajille jaettiinkin inventointilomakkeita, joilla halutaan selvittää mahdollisimman laaja aineisto Könnien kellotuotannosta Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon arkistoitavaksi sekä kopiot kellomuseoon tutkijoiden käytettäväksi.

Ahoniemen mukaan Könnien kelloja yhdistää monipuolisuus ja työn laatu. - Könnien kellomestarit ovat olleet maaseudun kellontekijöistä kaikkein tinkimättömimpiä laadun suhteen.

Maaseudun asukkaista Könnien kelloja ostivat sekä vähävaraiset että varakkaat. Halpoja kelloja tehtiin esimerkiksi syytinkimuoreille tai renkitupiin, mutta talollisilla oli varaa monimutkaisiin 7-viisarisiin kelloihin.

- Iso osa Könnien kelloista toimii vieläkin, sillä materiaalit olivat niin lujia. Olen käynyt monissa eteläpohjalaisissa taloissa, joissa könninkelloja on vielä käytössä, Ahoniemi kertoo.

Sukukokouksesta näyttely siirtyy Oltermannikunnan haltuun, joka saattaa luovuttaa näyttelyn Ilmajoen museoon.

Kuortaneella Könnien sukukokoukseen osallistui runsaat sata ihmistä ja seuraava kokous pidetään kolmen vuoden päästä luultavasti Seinäjoella.

- 1700-luvulta alkunsa saanut suku on levinnyt aina Australiaa ja Pohjois-Amerikkaa myöten. Joku on sanonut että siellä missä on suomalaasia siellä on myös Könnejäkin, mestarikönni Pekka Könni kertoo.

Könnien kellomestarit tutkimuskohteeksi

Ilkka 14.8.2003

Laajalti tunnetut Könnien kellomestarisuvun työt päätyivät tutkimuskohteeksi. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo on käynnistänyt yhdessä Suomen Kellomuseon, Jyväskylän yliopiston ja Könnin suvun kanssa tutkimus- ja näyttelyhankkeen, jonka tavoitteena on koota Könnien mestareista ja heidän töistään kertova näyttely. Näyttely sijoittuisi Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseoon vuodelle 2006.
Hankkeeseen liittyy kysely Könnien valmistamista kelloista. Kyselyn avulla tutkijaryhmä toivoo saavansa kerätyksi kelloista mahdollisimman laajan tietoaineiston näyttelyä ja tutkimusta varten.

Kysely kohdennetaan yksityisille ihmisille kautta Suomen ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Kaavakkeita sekä lisätietoja hankkeesta saa E-P:n maakuntamuseosta.

Könnien monitaiturit vaikuttivat usean sukupolven aikana valmistaen monipuolisen tuotannon muun muassa kelloja, lukkoja, aseita ja messinkitöitä. Kelloista tunnetuimpia ovat kaappikellot, mutta Könnien käsistä on lähtenyt maailmalle kaikenkokoisia taskunauriista tornikelloihin.

XIII 9.9.2006 Espoo, WeeGee-talo

Katso sukukokouspäivän valokuvia

Ohjelma lauantaina 9.9.2006

klo 11-12 Ilmoittautuminen
WeeGee-talo
Ahertajantie 5, Tapiola, 02100 Espoo
lisätietoja talosta www.weegee.espoo.fi

klo 12-13 Ruokailu
Sodexhon tilat, WeeGee-talo

klo 13-14 Tutustuminen
Kellomuseon näyttelyihin, WeeGee-talo
Mahdollisuus tutustua myös talon muihin näyttelyihin

klo 14- Könnin suvun XIII sukukokous
Sodexhon tilat, WeeGee-talo

Eteläpohjalaista pelimannimusiikkia
Yli-Rahnaston kolomen poloven pelimannit
- kokousasiat esityslistan mukaan -

Esitelmät
Kellomuseon puheenvuoro,
Veikko Ahoniemi, Kellomuseon asiantuntija
Miten Könnin perintöä voidaan hyödyntää nyky-Suomessa,
Martti Koskenkorva, I Oltermanni

Kokous päättyy noin klo 17

Ohjelma

 

Ohjelman etukansi (PDF 365 kb)
Ohjelman sisäsivut (PDF 111 kb)
Ohjelman takakansi (PDF 374 kb)

Esityslista

XIII Könnin sukukokous
9.9.2006 klo 14, Näyttelykeskus WeeGee, Espoo

  • Musiikkiesityksiä
  • Kokouksen avaus, Mestari-Könni Pekka Könni
  • Kokouksen järjestäytyminen
  • Oltermannikunnan kertomus vuosilta 2003-2006, Mestari-Könni Pekka Könni
  • Oltermannikunnan selvitys taloudellisesta tilanteesta, I Oltermanni Martti Koskenkorva
  • Valinnat
Mestari-Könnin valinta (nykyinen Pekka Könni)
I Oltermannin valinta (nykyinen Martti Koskenkorva)
Yhdeksän oltermannin valinta (nykyiset Lauri Jouppi, Hanna Keisala, Sirkka Kumpula, Antti Nikkola, Vuokko Palonen, Marja-Leena Rinta-Kokko, Pertti Rinta-Nikkola, Hannu Vettenranta, Matti Yli-Rahnasto)
  • Seuraavan sukukokouksen pitopaikan valinta
  • Kokouksen muut asiat
  • Kokouksen päätös
Sukuvärsy
Könnin mestarit, Könnin kellot
Kuokkamies joka teki nevamaista pellot
Ilmajoen vaiheissa komia on luku
Könnin kellot ja Könnin suku
Sukukokouspäivän kulku
Syksyisessä Espoon aamussa kello yhdeksän aikaan nousi Könnin sukuviiri komeasti Suomen lipun viereen Näyttelykeskus WeeGeen lipputankoon merkiksi alkavasta sukukokouksesta. Sodexhon keittiöllä kävi vipinä ruuanlaitossa. Ruokailijoitahan oli tulossa melkoinen joukko. Suvun oltermannit kokoontuivat vielä oltermannikunnan kokoukseen, jossa läpikäytiin järjestelyt ja päivän työnjaot. Espoon kaupungin palvelukoordinaattori Sini Sormunen, jonka kanssa oli jo vuoden verran valmisteltu sukukokouspaikkaa, huolehti WeeGeen puolesta vielä viime hetken asioista. Hän saattoi, samoin kuin oltermannikunta, tyytyväisenä havaita kaiken olevan aivan niin kuin pitää. Sukukokouspaikka oli valmiina sukukokousta varten.

Ensimmäiset könniläiset tulivat hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisen alkua. Hyvä olikin tulla ajoissa, sillä vaikka ilmoittautumisia otettiin vastaan kahdessa paikassa, ehti jono hetkellisesti jossain vaiheessa kasvaa pitkäksikin. Aikaa jonottamiseen ei kulunut kuitenkaan liikaa. Siinähän oli itse asiassa tilaisuus samalla katsella vanhaa painotaloa paremmin, tavata ihmisiä ja aloittaa kuulumisien vaihdon.

Sukuhuone rakentui nopeasti. Esko Koiviston Aika Rauta -valokuvanäyttely oli jo aamusta valmiina kävijöitä varten, samoin suvun virallisten nettisivujen esittelypaikka vain odotti tutustujia. Samaan tilaan rakentui sukutuotteiden esittely ja myynti. Isännänviirit, postimerkit-ja kortit, sukumerkit, pöytästandaarit ja sukukirjat olivat kaikki hyvin tarjolla. Kaunis postilaatikko oli varattu sukukokouspalautteita varten sukuhuoneeseen.

Yli-Rahnaston kolomen poloven pelimannit aloittivat tulomusiikin soiton aulatilassa ja tunnelma oli mitä könniläisin. Tapaamiset ja kuulumisien vaihdot olivat jo hyvässä vauhdissaan, mukavahenkinen puheenporina täytti ison talon. Johtuen osallistujien ilahduttavan suuresta määrästä, osallistujia oli kokonaista 181, jaettiin Suomen kellomuseo -käynnit viiteen eri ryhmään ja ryhmät täytettiin niin suuriksi kuin voitiin. Vajaan puolen tunnin esittelykierrokset lähtivät puolen tunnin välein. Näin kaikki halukkaat pääsivät kuulemaan museonjohtaja Tiina Lehtisen asiantuntevan museoesittelyn. Suomen kellomuseon näyttelytilassa on kokonaisuudessaan 400 esinettä ja könniläiset toki hienosti ja näkyvästi esillä.

Sodexho oli laittanut pöydän koreaksi. Maistuihan ruoka todella maittavalta erityisesti pitkämatkalaisille, jotka olivat lähteneet liikkeelle kotoaan aikaisin aamulla. Vieraskirjan paikkakunnista voitiin lukea, että kaukaisimmat kokousedustajat olivat Floridasta, Fuengirolasta Espanjasta ja Ruotsista. Yli puolet osallistujista oli pääkaupunkiseudun kaupungeista ja kunnista Vuosien mittaan on usein otettu esille sukukokouksen pitäminen pääkaupunkiseudulla, koska siellä asuu merkittävä määrä könniläisiä. Kun pääkaupunkiseutulaisia osallistui kokoukseen näinkin runsaasti, voidaan sanoa, että kokouksen pitäminen etelässä varmasti kannatti!

Mestari-Könni Pekka Könni toivotti sukukokoukseen osallistujat tervetulleiksi. Espoon kulttuurijohtaja Georg Dolivo käytti Espoon kaupungin puheenvuoron kertoen mielenkiintoisia asioita Espoosta ja erityisesti sukukokouspaikasta Näyttelykeskus WeeGeestä. Talossahan toimii kaikkien tilojen avauduttua kokonaista viisi museota, nykytaidegalleria ja mediataidekeskus. Suomen kellomuseo sopii erinomaisesti juuri WeeGee taloon, kommentoi Dolivo puheessaan. Olimme kaikki ilahtuneita, että kulttuurijohtaja ehti tuomaan kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen ja viettää kanssamme tämän lyhyenkin hetken kiireiseltä aikataulultaan. Suvun edustajat luovuttivat suvun pöytästandaarin Georg Dolivolle ja Sini Sormuselle suvun tervehdyksenä. Standaarin kerrottiin olevan ensimmäinen juuri avatulle Näyttelykeskus WeeGeelle ja sille luvattiin hyvä sijoituspaikka talossa. Könnit jättävät aina jälkensä.

Ruokailu jatkui. Osa väestä oli kellomuseokierroksella, osa oli Espoon kaupunkimuseon Aurora Karamzin -näyttelyyn tutustumassa, osa sukuhuoneessa valokuvanäyttelyä ja nettiesittelyä katsomassa ja sukutuotteita ostamassa, osa siellä täällä. Pian alkoi Yli-Rahnaston kolomen poloven pelimannien musiikki, mm. polskan Könnin faarin sävelin, kutsumaan sukua koolle varsinaista sukukokousta pitämään. Kuulimme monia könniläisiä kappaleita hienosti ja perinteisesti esitettyinä. Ennen kokouksen järjestäytymistä pelimannit laulattivat suvulla Kosti Könnin, suvun ensimmäisen Mestari-Könnin, tekemän Sukuvärsyn. Hienosti värssy kajahti kaanonina kolmeen kertaan!

Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Lauri Jouppi ja sihteeriksi Sirkka Kumpula, kuten edellisessäkin sukukokouksessa. Mestari-Könni esitteli oltermannikunnan toimintakertomuksen 2003-2006 kertoen mm. suvun uusien nettisivujen olevan suvun ja muidenkin kiinnostuneiden saatavilla netissä ja että sivuille kerätään jatkuvasti lisää kuvia ja tekstejä. Sukutuotteiden määrä on kasvanut suvun omalla postimerkillä ja postikorttisarjalla. Yhtenä asiana Mestari-Könni Pekka Könni mainitsi, että viimeisimmän sukukirjan tiedot on nyt tallennettu ATK-ohjelmalle. Etelä-Pohjanmaan museon Könni näyttely on toteutumassa Seinäjoella näillä näkymin vuonna 2009. Oltermannikunta sai tietää keväällä 2005, että alustavasta Könni -näyttelyn aikataulusta eli v. 2006 on jouduttu tinkimään. Tästä syystä 2006 sukukokous päätettiin pitää pääkaupunkiseudulla suvun esittämistä toistuvista senkaltaisista ehdotuksista johtuen. Suvun I oltermanni Martti Koskenkorva selvitti suvun talouden tilanteen ja totesi talouden olevan kunnossa.

Mestari-Könniksi kaudelle 2006-2009 valittiin yksimielisesti Pekka Könni ja I oltermanniksi Martti Koskenkorva. Myöskin muu oltermannikunta pääosin jatkoi eli oltermannit Lauri Jouppi, Hanna Keisala, Sirkka Kumpula, Antti Nikkola, Vuokko Palonen, Pertti Rinta-Nikkola ja Hannu Vettenranta tulivat valituiksi uudelleen. Marja-Leena Rinta-Kokon ilmoittaessa, että ei ole enää käytettävissä, kokous valitsi hänen tilalleen Pentti Pohdon Helsingistä. Matti Yli-Rahnaston ilmoitettua, että hän haluaa luovuttaa paikkansa valittiin Liisa Kupiainen Helsingistä. Läpikäytiin koko oltermannikunnan kotipaikkakunnat. Voitiin todeta, että Pohjanmaalta on 6, pääkaupunkiseudulta 3, Kankaanpäästä eli Satakunnasta 1 ja Joensuusta Pohjois-Karjalasta 1 oltermanni uudessa oltermannikunnassa.

Seuraavaksi sukukokouspaikaksi v. 2009 valittiin luontevasti Könni -näyttelyn tuleva pitopaikka Seinäjoki. Kokous päätti samalla antaa oltermannikunnalle valtuudet toimia tilanteen mukaan, mikäli muutoksia esim. näyttelyn toteutumisen osalta tapahtuisi.

Kokousosan jälkeen sukukokoukseen osallistujat kuulivat kaksi ansiokasta esitelmää. Kellomuseon asiantuntija Veikko Ahoniemi kertoi Suomen kellomuseon mielenkiintoisista syntyvaiheista, E-P:n museon, Jyväskylän yliopiston ja Suomen kellomuseon laajasta Könni -projektista ja moninaisista löydöistä, joita hänen tutkimusmatkoillaan on eteen tullut. Oli hyvin kiehtovaa kuulla, kuinka Könnit ovat olleet opissa mm. Kristiinankaupungissa. Siellä ei kuitenkaan oltu opissa ammatillisessa mielessä, vaan sieltä saatiin vaikutteita. Könnin kellojen esivaiheiden voidaan sanoa olevan muunnelmia kristiinankaupunkilaisista. Puheenvuoronsa aikana Ahoniemi korosti, että moni nimimieskin on saanut könninkellon, könniläiseksi kello on määritelty aluksi maalauksista ja "vääristä" signeerauksista johtuen, ja myöhemmin kellon koneiston on todettu olevankin itse asiassa ruotsalaisen. Kellon tyypistä on tullut nimeltään könninkello. Suku voi olla ylpeä siitä, että on antanut nimensä tuolle käsitteelle. Veikko Ahoniemi totesi puheensa lopuksi, että E-P:n museon v. 2009 Könni -näyttely vaatii paljon työtä ja varojakin toteutuakseen. Siinä on haastetta sekä museolle että suvulle. Sukukokousyleisöllä oli jälleen hieno tilaisuus kuulla Veikko Ahoniemen aiheensa todellista asiantuntemusta. Ahoniemi kertoi tuntevansa itsensä jo lähes könniläiseksi. Niin läheistä yhteistyötä on vuosien mittaan suvun kanssa ollut. Suku on tästä yhteistyöstä hyvin kiitollinen.

Suvun I oltermanni Martti Koskenkorva puhui aiheesta Miten Könnin perintöä voidaan hyödyntää nyky-Suomessa. Hyvässä ja pohdiskelevassa esityksessään hän kävi läpi eri osa-alueita, taitoja ja tekniikoita, missä Könnit ovat historian aikana kunnostautuneet. Erityisesti hän analysoi luonteenpiirteitä, jotka ovat tyypillisiä könneille. Luettelo niistä oli pitkä, mutta ainakin kekseliäisyys, yritteliäisyys, luovuus ja ennakkoluulottomuus jäivät hyvine perusteluineen mielikuvina kuulijan mieleen. Martti Koskenkorva päätti puhuttelevan esitelmänsä kehotukseen, joka oli osoitettu koko suvulle: "Käyttäkäämme arvokasta Könnin perimäämme itsemme, perheemme, sukumme ja koko Suomen hyväksi!"

Sukukokous alkoi olla lopuillaan. Vielä oli aika kiitosten. Moni taho ja henkilö oli mukana sukukokouksen toteuttamisessa. Niistä Mestari-Könni lausui osallisille lämpimimmät kiitokset. Ja kiitokset kuuluivat myöskin paikalle saapuneelle runsaslukuisalle sukulaisjoukolle, joka alkoi vähin erin lähteä kuka kotiin, kuka jatkamaan keskusteluja sukulaisten, ystävien kanssa, kuka vielä piipahti Maria Bergrothin luo suvun nettisivujen pariin, kuka tutustumaan valokuvanäyttelyyn ...

Kokoustavaroiden keräämisen jälkeen oli jo hiljaista. Könniläiset olivat poistuneet talosta. Jäljellä oli vain kellomuseon edustajat, jotka vielä miettivät tulevia asioitaan sulkiessaan museon ovea. Talon huoltomies ojensi alasotetun sukuviirin viimeisenä talosta lähtevälle. Mukavahenkinen sukukokouspäivä oli ohi.

Tavataan Seinäjoella v. 2009!

Pöytäkirja (DOC 25 kb)

kokousrkuva

Ryhmäkuva WeeGee-talon pihalla (kuva Pentti Hokkanen)

Avaa isompi kuva tästä (JPG 200 kb)

XIV 12.9.2009 Seinäjoki, Kampustalo

Ohjelman kannet (PDF 111 kb)
Ohjelman kannet kuvana (GIF 339 kb)
Ohjelman tekstisivut (PDF 113 kb)
Ohjelman tekstisivut kuvana (GIF 310 kb)

  • Ohjelma lauantaina 12.9.2009
klo 11-13 Ilmoittautuminen, ruokailu, sukukammari, arpajaiset ja näyttely
Kampustalo, Seinäjoki-salin aula
Keskuskatu 34, Marttila,
Vanhan keskussairaalan takana, Seinäjoen rannassa

klo 13-15 Könnin suvun XIV sukukokous Seinäjoki-sali
musiikkiesityksiä Samuel Rinta-Nikkolan nuottikirjasta
kokousasiat esityslistan mukaan

Kahvi

klo 15-17 Luento-osuus
Suomalaisten ja könniläisten juuret
Mistä suomalaiset ovat tulleet?
Professori Kalevi Wiik

Suomi DNA-projekti ja Könnin oltermannikunnan DNA-tutkimus (DOC 24 kb)
DNA-tutkimussivu kuvana (JPG 74 kb)
Suomi DNA-administraattori Lauri Koskinen

Kolmen sukupolven Könnien teknologiakylä Ilmajoella 1750-1865 (PPT 37 kb)
Tutkija Sirkka Kumpula

klo 17 Kokouksen päätös

klo 20 Iltasauna ja Könni-jutut Koskenkorvan trahteerissa (erillinen maksu)

  • Kokouskertomus
Kampustaloon, syysvärein sonnustautuneen Seinäjoen rantaan suunnistaa yli 200 könniläistä aurinkoisena lauantaina. Sukulaisyhteyttä vaaliva neljästoista sukukokous kokoontuu monen könniläisjuurisen syntymäsairaalan, Seinäjoen vanhan keskussairaalan takana - seinäjoen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan entisen sairaalarakennuksen välissä. Historiallisessa miljöössä Könnin sukuviiri ja Suomen lippu liehuvat vierekkäin kutsuen sukulaisia kuulemaan ja keskustelemaan juuristaan. Könniläisyyden olemusta pohtinut ja kokousta valmistellut oltermannikunta on hyvässä yhteisymmärryksessä keskenään ja taustajoukkojen kanssa tehnyt parhaansa kokousohjelman onnistumiseksi. Marttilan Kortteerin väki, Kampussalin isännöitsijä Lauri Rapo ja oltermannit ovat valmistelleet tilaa kokouskuntoon aamusta asti.

Jo ennen yhtätoista kokousväkeä alkaa soljua Kampustalon pääovesta jatkuvana virtana. Sukulaiset tervehtivät toisiaan, ilmoittautuvat, osallistuvat arpajaisiin, tutustuvat suvun Internet-sivuihin ja sukutuotteisiin. Puheen sorina voimistuu. Painotuore Esko Koiviston upea valokuvateos, 'Aikarauta', kiinnostaa. Kokouksen tunnusvärit, sininen ja kulta, erottuvat niin osallistujien kauluksissa kimmeltävinä rintapinsseinä kuin kutsukorteissa, ryijyssä ja pihassa liehuvassa viirissä - kultainen Könnin puumerkki sinisellä taustalla. Pinssissä on stanssattuna vuosi 2009.

Toistensa tunnistamisen helpottamiseksi osallistujat kiinnittävät rintaansa nimikirjoituksella varustetun värikkään kukkasen. Ensimmäisinä paikalle saapuneet osallistujat kantavat rinnassaan keltaista tai oranssia kukkaa, vihreät, punaiset ja siniset rintakukkaset symboloivat myöhempää tuloaikaa. Kello 11.00 kukkarintaiset osallistujat asettuvat jonomuodostelmaan - 1700-luvun tyyliä mukaeleva kokousruoka odottaa nautiskelijoitaan. Suvun kantavanhempien, Ilmajoella 1700-luvulta lähtien vaikuttaneiden Könnien ruokakestejä symboloi 1700-luvun ruokamenu. Murekkeet, yrttihaudutetut vihannekset, tuoreet salaatinlehdet ja kotileivät, kastikkeet ja rakkausvelli maistuvat. Ruokahetken sadonkorjuutunnelmaa somistavat punamarjaiset pihlajanmarjan oksat.

"Kaikki könniläiset ei oo neroja, mutta noloja ei oo kukaan", tai "käden kätevyys, ajatuksen selkeys ja mielikuvituksen korkea lento", ovat könniläisiin liitettyjä lausahduksista. Esimerkeiksi lauseiden pätevyydestä näytteillä on uniikkeja könniläisten ammattilaisten ja harrastajien taidon näytteitä. Monissa eteläpohjalaiskodeissa tutuksi tullut, Könnillä 1700-luvulla suunniteltu täkänä on ripustettu ilmoittautumispöydän taakse. Amsterdamissa ammattilaisena toimivan hopeaseppä Kaarina Tolvasen selkeämuotoiset hopeamaljakko ja -rasia heijastelevat kauniisti valoa ikkunalaudalla. Koristeveistokisälli Hannu Kumpulan lehmuksesta veistetty reliefikuvioitu susipöytä ja seinällä oleva pyöreäpespektiivinen viikinkiaiheisin koivukehyksin reunustettu 'Odin' yllättävät vaikuttavuudellaan. Hanna Keisalan poppanat, Liisa Simolan Könni-ryijy, Liisa Leppälän isokokoiset saviruukut, Marjatta Ketosen puureliefit, Könnin kellomestarin kirje herra Gowernementille, herkät lasityöt ja - maalaukset vakuuttavat katsojan myös nykypäivän könniläisten kädentaidoista.

Aulassa kohdataan monella osaamisen tavalla. Parituntista kokouksen alkulämmittelytunnelmaa nostattaa könniläinen musiikki. Yli-Rahnaston jälkipolvet soittavat oltermanni Liisa Kupiaisen johdolla ilmajokisen 1763-1818 eläneen ja vaikuttaneen Samuel Rinta-Nikkolan muistiinmerkitsemiä polskia, kuten Könnin faari, Aleksanteri Könni, Johans Ylinickola ym. Kellon lähestyessä kolmeatoista, kokousväki siirtyy vähitellen kokoussaliin. Kampussalin näyttämöseinälle on heijastettu Porin kaupungin pohjoispuistosta kuvattu Raatihuone, jonka tornissa mittaa aikaa aito könniläinen, Juho Juhanpoika Könnin 1800-luvun alussa rakentama tornikello. Topias Kupiainen astuu flyygelin ääreen ja esittää Einojuhani Rautavaaran (s. 1928) jo 1950-luvulla säveltämästä teoksesta Pelimannit op. 1 osat: 'Hypyt' ja 'Jacob Könni'. Sävellykset ovat vapaita fantasioita Samuel Rinta-Nikkolan vuonna 1809 valmistuneesta "Nuotti-Kirian" kansansoitteista. Säveltäjä Einojuhani Rautavaara kuvaa sanallisesti nuotissaan Jakob Könniä: - Keskellä ihmeellisiä kellojaan ja koneitaan elää Jakob Könni, taituri, taiteilija, noita... Yleisö taputtaa äänekkäästi. Seinälle heijastettu tornikellon kuva vaihtuu kokouksen kutsukortiksi.

Mestari-könni Pekka Könni avaa kokouksen ja toivottaa osallistuajat tervetulleiksi. Pekka Könni muistuttaa suvun perinteistä ja esittelee kokousjärjestyksen. Hän kutsuu oltermanni Lauri Joupin kokouksen puheenjohtajaksi ja Vuokko Palosen sihteeriksi. Esitetyt toimihenkilöt saapuvat kokouspöydän ääreen. Lauri Jouppi ottaa oikeaan käteensä Könnin suvun muhkean oltermannisauvan. Kokous voi alkaa.

Kokouksen alkaessa suvun nuorempi väki viihtyy hyvin korurakentamisen ja legoista koottavan Könnin teknologiakylän parissa. Lasten ohjelmasta vapautunut 8-vuotias Minttu Mäkinen kyselee innokkaana, että milloin seuraava sukujuhla.

Lauri Jouppi antaa heti alkajaisiksi yleisölle puheenvuoron. Kokouksen vanhin osallistuja Sipi Tilus ja suvun ensimmäisen kokouksen osallistuja vuonna 1945 hotelli Klaus Kurjessa, muistelee perustamisaikoja: Sukuseuraa ei silloin päätetty perustaa, vaan kokoukseen mentiin silloin, kun joku kutsui kokoon. Siuntion könniläiset olivat valmistelleet hyvän alun suvun toinnalle. Kokousasiat esitellään sujuvasti ja päätökset syntyvät esitellyssä järjestyksessä. Jaakko Jaakonpoika Köningsbäckin ja hänen vaimonsa Maria Jukantyttären jälkeläiset päättävät rekisteröityä yhdistykseksi. Kahvihetki on ansaittu.

Kahvikakun koristelussa korostuvat pinssiin valitut symbolit: sinisellä taustalla kultainen könnin puumerkki. Puolituntisen kahvihetken jälkeen alkaa tilaisuuden luento-osuus, jonka avaa oltermanni Sirkka Kumpula. Hän tuo terveiset Eskolan sukuhaarasta ja suvun vanhimmalta jäseneltä, marraskuussa 103-vuotta täyttävältä Aili Vettenrannalta.

Luento-osuuden aloittaa professori Kalevi Wiik. Eteläpohjalaiset ovat saapuneet Suomeen hiukan kuin varpuset, ensin Skandinaviaan 15 000 vuotta sitten ja sitten Suomeen. 25% Suomen miehistä kuuluu y-kromosomitutkimuksen mukaan I-(Iivari) hablo-ryhmään. Ryhmä on tyypillinen Länsi-suomalainen miesten ryhmä, jota esiintyy etenkin Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa, n. 50% miehistä. Rautakaudella tulleet miehet ovat olleet skandinaavista kieltä puhuvia, mikä ilmenee sanaston ruotsalaistyyppisyydestä. Könnin naiset (esiäitinä Yli-Pirilä) kuuluvat ryhmään U, joita on 22 % Suomen naisista.

Suomi DNA-projektin administraattori Lauri Koskinen jatkaa mutaatioiden eli DNA-kopioitumisvirheiden esittelyä Könnin miesten I eli Iivari-ryhmästä ja ja naisten U eli Ulrika-ryhmästä. I-kehityspuu sisältää kaksi erilaista poikaa: eteläisen ja pohjoisen, joita tavataan myös Ranskassa, Hollannissa ja Britanniassa. 60% I-ryhmästä on ns. Botnia-tyyppejä, joka menestyi hyvin asumattomalla Pohjanmaalla ja sai paljon poikia. Könnin naisten tarkemman mitokondriotäystutkimuksen mukaan habloryhmä on U5b1b, mikä on syntynyt saamalaisalueella ja on tyypillistä saamelaisalueella. Tämä naisryhmä on antropologisesti mielenkiintoinen ainakin kolmesta syystä: 1) se yhdistää saamelaiset ja suomalaiset 2) se on hyvin monimuotoinen (suuri diversiteetti) 3) sen yhteiskunnalliset merkitykset ovat suuremmat kuin on tunnustettu.

Luento-osuuteen käytettävä aika alkaa olla lopuillaan, kun tutkija Sirkka Kumpula aloittaa Könnin neljän sukupolven teknologiakylän ajan esittelyn. Neljän sukupolven aika 1757-1865 sijoittuu kansallisesti mielenkiintoiseen aikaan - aikaan ennen ja jälkeen Suomen sodan. Kansallinen liikehdintä eri elämän alueilla oli voimakasta. Fiskarsin ruukki oli perustettu 1649 kuningatar Kristiinan privilegilla ja Juhana herttua perusti Porin 1553, joka vahvisti Rosenlewien voimaantumista. Talonpoikaiset Könnit eivät ehkä kyenneet kilpailemaan aatelistaustaisten kilpilijoidensa kanssa. Tutkimus jatkuu, kerro lisätietoja os sirkka.kumpula(at)gmail.com. (Luentolyhennelmät avautuvat linkkeinä ohjelmasta). Tervetuloa sukukokoukseen taas kolmen vuoden kuluttua!

  • Sipi Tilus käytti muistorikkaan puheenvuoron Seinäjoen 2009 sukukokouksessa. Hänen muistelmiaan Könninsuvun ensimmäisistä sukukokouksista tästä linkistä.
Kokouksen kuvasatoa

BORDER=0

 

BORDER=0

 

BORDER=0

 

BORDER=0

 

BORDER=0